Voi tämä olla totta? Toukokuussa lupasin ja vannoin itselleni, että pitäisin sivua yllä. Tässä ollaan. Halloween. Ja onko uutta tekstiä tullut riviäkään? Ehhei...

 

Tällä kertaa minulla on kuitenkin (semi)hyvä syy. Romahdus. Täys romahdus. Perustin tämän blogin aiemmin juurikin kuntoutukseni tueksi ja kanavaksi tuoda esille ajatuksiani, sekä vähän käsitöitä. Toukokuun lopulla tapahtui kuitenkin jotain. Lyhyestä virsi kaunis, oppisopimuskoulutus on purettu ja olen jälleen sairaslomalla. Odottelen päihdekuntoutukseen pääsyä ja yritän pitää pääni kasassa. Koko kesä meni enemmän tai vähemmän neljän seinän sisällä milloin selvin päin, milloin kännissä, milloin päätä seinään hakaten, milloin viillellen.. Sanotaan nyt, että takana on rankin koskaan kokemani kesä. Pelkoa kämpän menetyksestä, kissoista luopuminen, totaalinen pohjakosketus. Itsemurhakirjeitä, yksinäisyyttä, ahdistusta ja epätoivoa. Elokuussa homma lähti pikkuhiljaa eteenpäin, kun suostuin viimein ottamaan vastaan apua ja myöntämään ongelmien palanneen.

Juuri nyt, tällä hetkellä elämä alkaa näyttää taas vähän paremmalta. En ainakaan haudo itsemurhaa joka toinen sekunti, enkä ole kahteen viikkoon juonut. On todennäköistä, että päihdekuntoutus alkaa hyvinkin pian. En malta odottaa. Koen todella haluavani sinne, ja että siitä tulee olemaan hyötyä. Jospa sitten uskaltaisi ensi vuonna katsella jotain uutta koulutustakin, kun ei tuosta laitoshuoltajan hommasta nyt tullutkaan mitään. Toisaalta, hyvä etten valmistunut. Näin jälkeen päin pohdiskeltuani olen tullut siihen tulokseen, että olisin tullut siinä työssä vain hulluksi. En minä nauttinut työstäni enää loppua kohden ollenkaan. Parempi hakeutua hommiin, jotka kiinnostavat.

 

Mutta. Siis. Niin. Tämmöstä tällä puolen ruutua. Käsitöitä olen kuitenkin onnistunut saamaan valmiiksi. Pari kuvaa niistä. Ettei siis mitään niin pahaa, etteikö rahtunen hyvääkin. Joskopa tästä uuteen (raivoraittiiseen) nousuun.

 

Ohje pupuun:

http://onnenommel.blogspot.fi/2011/09/virkkausohje-pupu.html

Ohje kissaan:

http://openlangat.blogspot.fi/2015/01/helppo-neulekissa-miu-mau-miu-mau-miu.html